*Sisältää mainoslinkkejä.
Olen järjestellyt viimeiset kolme viikkoa toisen nuoremme EM-kisamatkaa ja toisen lakkiaisjuhlia, jotka tietenkin sattuivat osumaan samaan aikaan. Olen paahtanut tukka putkella ja koettanut muistaa kaikki tuhat ja yksi hoidettavaa asiaa. En muista, koska viimeksi olisin ehtinyt istahtaa terassille edes hetkeksi.
Mutta nyt kuopus on turvallisesti Tsekissä muiden Suomen frisbeegolf-kisaajien kanssa. Hänellä on jo kolme kilpailupäivää takana, ja huomenna on finaalikierros. Jos en olisi kiinni ylioppilasjuhlien järjestelyissä, jännäisin varmaan itseni kipeäksi hänen puolestaan.
Sain tänään ylppärijuhlien järjestelyt viimeistelyä vaille valmiiksi. Ehdin vihdoin istahtaa riipputuoliin ja hengähtää kaikessa rauhassa. Menin kymmenen jälkeen illalla terassille ja havahduin: onpa pimeää. Missä vaiheessa elokuu on edennyt näin pitkälle?
Kesän valoisat yöt kaikkoavat vauhdilla, mutta se ei minua sureta. Kesä on ollut ihana ja antoisa ja voin hyvillä mieli toivottaa syksyn tervetulleeksi. Muutenkin tykkään syksystä, etenkin alkusyksystä. Ilma on raikas, on helppo hengittää ja mieleni on levollinen, levollisempi kuin kesällä.
Terassilla on kiva nauttia elokuun illoista, etenkin nyt, kun siellä on tunnelmallisia valoja. Tilasin valaisimet viime kesänä *Nettilamppu.fi:stä. Aiempina vuosina terassillamme oli pimeällä todellakin pimeää. Miten ihmeessä en tajunnut hankkia *aurinkokennovalaisimia aiemmin? Parasta niissä on se, että ne toimivat itsekseen: latautuvat auringon valossa ja syttyvät automaattisesti hämärän tullen.
Koronatilanne tekee juhlien, ja kisamatkan, järjestämisestä, tällä hetkellä hirveän haasteellista ja epävarmaa. Sama tilanne oli viime kesänä, kun järjestin kuopuksen rippijuhlia. Pidähän peukkuja, että vieraat pääsevät paikalle, kotiväki ei sairastu ja saamme lakkiaiset juhlittua. Ylioppilaamme on sen todellakin ansainnut.
Seuraavassa postauksessa sitten lisää. Luvassa on ainakin ihania kakkuja.
