Keväthuollon aika – näin saat huonekasvit kukoistamaan

 

Maaliskuu on mullanvaihtokuuni. Tänä vuonna muistin tuon jopa ajoissa. Kävimme miehen kanssa muissa asioissa Plantagenissa ja nappasin mukaan kymmenen litran säkin viherkasvimultaa hyvissä ajoin etukäteen odottelemaan mullanvaihtoinspiraatiota.
Viikonloppuna olikin juuri sopiva sää huonekasvien hoiteluun, kun ulkoilu ei liiemmin houkutellut. Koko viikonlopun satoi jotain, vettä, räntää, lumensekaisia tiskirättejä… Kevätmieli piti hakea ihan itsestä.
 
Olen välillä pohtinut, pitääkö ne mullat taas vaihtaa. Mutta tosiasiahan on se, että pelkkä kastelu ei pidä kasveja hengissä – varsinkaan, kun moni liikakastelee kasvinsa hengiltä. Olen itsekin kiikuttanut mädäntyneen muratin ja aloe veran roskikseen.
En tykkää kasvien kertakäyttökulutuksesta, vanha roskiin ja uusi taas tilalle, vaan mieluummin pyrin hoitamaan kasveja niin, että ne kestäisivät vuosia. Aina se ei onnistu, mutta ainakin yritän. Ja nykyään se onnistuu useammin kuin epäonnistuu.
Tässä muutama kantapään kautta opittu keino pitää kasvit hengissä:
 

Istuta uudelleen

 
Huonekasvit aloittavat kasvun, kun päivänvalon määrä lisääntyy, ja tarvitsevat siksi keväthuoltoa. Aloitin mullanvaihdon sillä, että keräsin kaikki rakkaat kasvini suihkuun ja huuhdoin pölyt lehdiltä. Näin kasvit saavat enemmän valoa ja kasvavat paremmin.

Kastelin mullat läpikotaisin, jotta kasvit irtoavat helpommin ruukusta eivätkä rasitu liikaa. Sitten jätin ne keskenään viihtymään kylppäriin vuorokaudeksi. Hyvin ne näyttivätkin viihtyvän, ainakin lehdet näyttivät vihreääkin vihreämmiltä ja tosi kirkkailta.

 

Seuraavana päivänä keräsin kasvit mullanvaihtoon olohuoneen lattialle muovin päälle. Niinpä, olohuone ei tosiaan ole fiksuin paikka vaihtaa multia. Vaikka miten suojaisin lattian, multaa roiskuu ja leviää aina pitkin lattiaa. Mutta imuri on keksitty, joten sotkusta kyllä selviää.

Multa oli märkää, joten kasvit irtosivat helposti ruukuista. Rapsuttelin vähän vanhaa multaa varovasti pois juurten ympäriltä. Laitoin ruukkusoraa ruukun pohjalle, uutta multaa päälle ja kasvin siihen päälle. Lisäsin uutta multaa juuripaakun ympärille ja tiivistin kevyesti sormilla. Lopuksi kastelin kasvit ja annoin ylimääräisen veden valua pois.
 
 
Miksi multa sitten pitää vaihtaa? Multa maatuu ja tiivistyy vähitellen ruukussa. Vanhassa mullassa kasvin juurilla on ilmattomat olosuhteet ja ne voivat kuolla. Kasteluvedestä ja lannoitteista kertyy multaan myös haitallisia määriä kalkkia ja suoloja. Lisäksi moni kasvi tarvitsee vähän isomman ruukun. Jos juuret kiertävät multapaakun reunaa ja pursuavat ulos pohjarei’istä, kannattaa istuttaa kasvi hieman isompaan ruukkuun.
 

Anna ravinteita

Lannoitatko sinä huonekasveja? Joka kolmas suomalainen ei kuulemma lannoita kasvejaan koskaan. Se onkin tavallinen syy siihen, miksi kotikasvit menestyvät huonosti.
 
Ruukkuun mahtuu suhteellisen vähän multaa ja kasvit käyttävät mullan ravinteet nopeasti. Jos uusia ravinteita ei anneta, kasvi lopettaa kasvunsa ja alkaa pikkuhiljaa näivettyä. Huonekasveja pitäisikin lannoittaa koko kasvukauden, helmikuun alusta lokakuun loppuun.
 
Olen itse ollut aika laiska lannoittaja, yksinkertaisesti siitä syystä, että unohdan lisätä lannoitetta kasteluveteen. Olen ostanut nestemäistä lannoitetta vaikka kuinka monta kertaa mutta eihän se purkissa auta. Eikä auta sittenkään, jos sitä muistaa antaa kasveille vain silloin tällöin.
Mutta nyt minulla on salainen ase, jolla pärjään: lannoiterakeet, joista vapautuu ravinteita pikkuhiljaa jokaisella kastelukerralla. Tätä kasviravinnetta on superhelppoa käyttää, sillä yksi lannoitekerta riittää koko kasvukaudeksi. Lisään vain 1-2 teelusikallista kasviravinnetta kasveille (mullan pintaan) näin keväällä, ja lannoitus on kerralla hoidettu. Rakeet hoitavat homman itsestään koko kevään, kesän ja alkusyksyn.
 

Olen käyttänyt tätä kasviravinnetta viime vuoden keväästä saakka ja vieläkin on yli puolet purkista jäljellä. Rakeet ovat todella riittoisia, vaikka olen antanut muutamia ruokalusikallisia kavereidenkin kasveille vietäväksi. Kiitos vain sille Plantagenin myyjälle, joka tämän minulle neuvoi.
Heti mullanvaihdon yhteydessä ei kannata sännätä lisäämään lannoitetta. Hyvä hetki on kuulemma noin kuukauden kuluttua mullanvaihdosta.
 

Älä kastele kuoliaaksi

 
Kasvit tarvitsevat vettä. Tämän tietää jokainen, ja siksi varmaan moni, etenkin mies, liikakastelee kasvejaan. Luin Biolanin kyselytutkimuksesta, johon vastanneista miehistä joka kymmenes kertoi kastelevansa kasvit lähes päivittäin. Tämä on monelle kasville ihan liikaa.
Kuten kuivuus, myös liika vesi voi tappaa kasvin. Märässä mullassa tulee helposti hapettomat olosuhteet ja juuret voivat mädäntyä.
 
Mullanhan ei tarvitse olla läpimärkää, vaan kosteaa. Moni kasvi tarvitsee kastelua vasta, kun pintamulta on kuivahtanut sentin, parin syvyydeltä. Sen voi kokeilla sormella.
Olen sitä mieltä, että kasvien kastelu on ihan oma taitolajinsa. Olen itse löytänyt kokeilujen kautta sellaisia huonekasveja, joita osaan kastella sopivasti. Ja jotka ilmeisesti muutenkin viihtyvät meillä. 
 
Tällaisia luottokasvejani ovat esimerkiksi viirivehka, rönsylilja, traakkipuu, orkidea, palmuvehka ja joulunajan kaunotar, amaryllis. Sen sijaan minulle on edelleen mysteeri, miksi esimerkiksi krysanteemi kuolee hoidossani aina joko kuivuuteen tai märkyyteen.
 
 
Jos olet innokas kastelija, kannattaa istuttaa kasvit ruukkuun, josta ylimäärinen vesi pääsee valumaan aluslautaselle. Itse laitan ruukun pohjalle myös kerroksen ruukkusoraa salaojaksi. Jos et millään malta olla kastelematta kasveja tiuhaan, hyvä keino voi olla myös se, että istutat kasvit nopeasti kuivuvaan kaktusmultaan.
 
Vielä kirjavinkki: Veronica Peerlessin kirja Huonekasvien henkiinjäämisopas on hirveän hyödyllistä ja hauskaa luettavaa. Sieltä löytyy apua ja vinkkejä monenmoisiin kasvinhoidollisiin pulmatilanteisiin. Sain kirjan viime vuonna lahjaksi ja olen jo aika monta kertaa turvautunut sen apuun.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *