Kinuskikakku kuopuksen synttäreille

Kaupallinen yhteistyö: Heirol

 

Juhlimme tällä viikolla nuorimmaisen 14-vuotissynttäreitä. Piti oikein laskea, montako vuotta lapsi täyttää. En meinaa pysyä perässä, kun ikä muuttuu koko ajan. Itsellähän se ei niinkään tunnu vaihtuvan – olen aina sama ihminen, sisältä ainakin. Ihmettelen samaa, mitä joka ikinen vanhempi: miten aika voi kulua niin nopeasti? Lapsi oli eilen vielä vauva, tänään jo teini.

Päivänsankari toivoi kinuskikakkua, ja sellaisenhan minä tein, totta kai – yksinkertaisen ja kotoisan version. 

 

Leivoin perinteisen sokerikakkupohjan, johon tuli:

4 munaa

1,5 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

Kakkupohja valmistuu näin: Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Siivilöi vaahtoon keskenään yhdistetyt jauhot. Paista korppujauhotetussa vuossa 175 asteessa 30-35 minuuttia.

Leipominen oli nyt erityisen kivaa, sillä minulla on uusi laadukas irtopohjavuoka, joka paistaa kakut tasaisesti. Sillä voi mainiosti paistaa tällaisiakin kakkuja, joihin ei varsinaisesti tarvita irtopohjaa. Kakku irtoaa vuoasta hyvin ja vuoka on helppo tiskata puhtaaksi käsin. Konepesua ei vuoalle suositella.

Leipomista helpottavat myös uudet tarkat mittalusikat. Voin unontaa epämääräisten, vaihtelevankokoisten tee- ja ruokalusikoiden kanssa säätämisen.

Digitaalinen vaaka on kätevämpi kuin vanha manuaalinen keittiövaaka ja uusi jauhosihti näppärääkin näppärämpi. Niin ja onhan tietysti mukavaa sekin, että keittiö on rempattu ja uuni on uusi.

 
 
 
Totesin taas kerran, että leipominen on niin paljon helpompaa kunnon välineillä! Esimerkiksi tämä jauhosihti on oikeasti tajuttoman kätevä. Sihdissä on mekanismi, joka siivilöi jauhot taikinaan kirjaimellisesti kädenkäänteessä, helpolla yhden käden pyöräytyksellä.
Olen aina ennen siivilöinyt jauhot kakkutaikinaan ihan tavallisella – liian isolla tai pienellä – siivilällä. Jauhot ovat roiskuneet ympäriinsä enkä ole välttynyt paakuiltakaan, kun kärsivällisyyteni on jossain vaiheessa usein loppunut ja olen humauttanut loput jauhot siivilöimättä taikinaan.
 
 
 
 

Kiitos uusista leivontavälineistä kuuluu Heirolille, jolta sain muhkean paketin ennen joulua. Paketissa oli muutakin ihanaa, kuten todella tarpeeseen tullut silikoninen leivonta-alusta, leipävuoka ja piparitalomuotti. Ne olivat ahkerassa käytössä jo ennen joulua.


Kun kakku oli jäähtynyt, leikkasin sen halki ja kostutin maidolla. Täytteeksi laitoin kermavaahtoa ja vadelmasurvosta, jonka olin keittänyt ja jäähdyttänyt. Ulkomaiset vadelmat ja muut pakastemarjathan tulee kuumentaa ennen käyttöä, koska niistä on aiheutunut useita norovirusepidemioita. Marjat kannattaa kuumentaa kauttaaltaan vähintään viiden minuutin ajan 90 asteessa tai keittää kiuhuvana kahden minuutin ajan.

 
 

 

Kakun päälle tein kinuskin, joka on meidän lasten, ja myös aikuisten, suurta herkkua.

Kinuskin tekeminen on helppoa. Laitoin kattilaan desin kuohukermaa ja desin fariinisokeria ja keitin välillä sekoitellen, kunnes kinuski sakeni ja tiivistyi. Siihen meni ehkä 10-15 minuuttia. Lopuksi laitoin sekaan vielä nokareen voita, että kinuskiin tuli kaunis kiilto.

 
 

Otin nyt ensimmäisen kerran käyttöön kierrätyskeskuksesta löytämäni jalallisen kakkuvadin. Kakku istui siihen kauniisti ja pääsi paremmin oikeuksiinsa kuin matalalla, jalattomalla alustalla.

Tällä kerralla kakku ehti mehevöityä jääkaapissa vain puoli päivää – yleensä teen täytekakut tarjoilua edellisenä päivänä, jotta niistä tulee kunnolla meheviä. Mutta hyvin se näytti maistuvan. Melkein koko kakku meni kerralla, vaikka meitä oli vain neljä syöjää.

 
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *