Täydellisen talviloman ainekset Teneriffalla

 

 
Tunnustan heti alkuun muutaman asian. 1.) Olen matkustellut ulkomailla vuosittain lapsesta saakka, mutta karttanut Kanarian saaria koko elämäni. 2.) Omat ja perheeni lomamatkat ovat aina ajoittuneet kesään, syksyyn tai kevääseen. Talvilomilla olemme pysytelleet Suomessa. 3.) All inclusivea en ollut koskaan kokeillut. Tykkäämme syödä paikallista ruokaa paikallisissa ravintoloissa.
Tänä vuonna päätimme tehdä kaiken toisin. Varasimme all inclusiven sisältävän matkan Teneriffalle lasten talvilomaviikolle.
 

 

Huippusesonkiin osuva matka oli tietenkin kallis, kalliimpi kuin tekemämme kesälomamatkat. Arvaa vain, paljonko jännitin etukäteen, miten matka onnistuu.  Koetin toki ottaa asioista selvää ja valita meille sopivan kohteen ja hotellin, mutta eihän sitä koskaan tiedä… 
Mitä jos joku meistä sairastuu influenssaan tai vatsatautiin juuri ennen matkaa? Mitä jos Teneriffalla sataa joka päivä? Mitä jos hotellihuone on hirveä loukku? Mitä jos saari on pelkkä turistirysä emmekä viihdy siellä?
Vaan kuinkas sitten kävi? Kaikki pahat aavistukseni ja ennakkoluuloni kumoutuivat yksi toisensa jälkeen.


Helmikuu on Teneriffan viilein ja sateisin kuukausi.

Näin on tilastojen valossa. Jos päivän ylin lämpötila on muina kuukausina +22-29 astetta, helmikuussa se on +21. Poutapäiviä on muina kuukausina 27-31, helmikuussa 24.
Mutta kylmäähän Teneriffalla ei ole Suomeen verrattuna koskaan. Matkakohteeksemme valikoitui Los Gigantes, tai tarkemmin sanottuna Puerto Santiago Los Gigantesin kyljessä, auringonlaskun puolella, läntisellä Teneriffalla. Se on tilastojen mukaan saaren aurinkoisin lomakohde.
Kohdevalintamme osui nappiin! Puerto Santiago oli rauhallinen, kaunis ja siisti paikka. Sen pohjoispuolella kohosivat jyrkät kalliot, Los Gigantes eli ”jättiläiset” merestä lähes pystysuoraan 600 metrin korkeuteen. 
 
 
 
Auringonlasku oli joka ilta yhtä upea ja näkymä merelle La Gomeran saaren suuntaan vaikuttava. Lämmintä oli päivisin noin +20 astetta, kolmena iltapäivänä +25 astetta. Kahtena päivänä satoi hieman, mutta vain iltapäivällä jonkin aikaa. Itse on viihdy ollenkaan yli 30 asteen lämmössä, joten sää oli minulle täydellinen. Mies on vähän kylmänarempi, mutta eipä hänkään suuremmin valittanut kuumuuden puutetta.

Tenefiffa on turistirysä.

Voi olla, jossain mielessä. Turisteja toki on, mutta myös paljon muuta. Teneriffalla käy vuodessa reilut kolme miljoonaa turistia. Suosio ei tule tyhjästä. Luulen, että se selittyy ympärivuotisesti miellyttävällä ilmastolla, auringolla, merellä ja mahtavalla luonnolla. 
 
Maisema on vaihteleva dramaattisine rannikoineen, jylhine vuoristoineen ja eksoottisine sisämaineen, kasvillisuus upeaa ja meri vaikuttava. Atlantin valtameri makaa välillä tyynenä ja rauhallisena, välillä aallot pauhaavat ja vellovat vaahtopäisinä. Olisin voinut ihailla merta ja aaltoja loputtoman pitkään päivästä ja illasta toiseen. Uimassa emme meressä tällä lomalla käyneet. Vesi oli liian viileää ja merenkäynti arvaamatonta.
 

 

 
 
Vierailimme lyhykäisesti etelärannikon suurissa, perinteisissä lomakohteissa Playa de las Americasissa ja Los Cristianissa. Pakko myöntää, että niistä en tykännyt. Onneksi valitsimme länsirannikon ja Puerto Santiagon.

Teneriffalla ei ole kiinnostavaa tekemistä ja näkemistä.

Taatusti on! Näkemistä ja kokemista riitti ainakin meille viikoksi ihan riittävästi. Vuokrasimme auton lentokentän vieressä sijaitsevasta Budget-autovuokraamosta ja kiertelimme saarta. Ei tullut kovin kalliiksi. Auto maksoi vajaat sata euroa viikolta ja bensa alle euron litralta.
Pelottavin kokemus oli ajelu vuorten yli kiemuraisia ja järkyttävän kapeita serpentiiniteitä pitkin kohti Mascan vuoristokylää. Viehättävä kylä sijaitsee omassa rauhassaan, turmeltumattoman luonnon keskellä, ikivanhan tulivuoriston kätköissä, kaukana vähän kaikesta.
 
 
Kapea vuoristotie tarjosi upeat näkymät alas vuorilta ja merelle, mutta niihin emme hirveästi kerenneet keskittyä. Kuskilla oli täysi työ pysytellä kiemuraisella tiellä ja väistellä vastaantulijoita, mikä oli kapoisella tiellä etenkin mutkissa erittäin haastavaa. Ja minä istuin pelkääjän paikalla, kirjaimellisesti.
Matka Teiden tulivuorelle oli huomattavasti helpompi ja miellyttävämpi, vaikka noin kilometrin korkeudessa oli niin sumuista, että eteen oli vaikea nähdä. Espanjan korkein vuori kohoaa 3718 metrin korkeuteen ja sijaitsee Cañadasin 48 kilometriä leveän kansallispuiston sydämessä. Nukkuva Teide purkautui viimeksi vuonna 1909. 
 
Ajoimme noin 2 400 metrin korkeuteen. Lämpötila laski pilvien korkeudella plus neljään ja kasvillisuus muuttui, kun nousimme ylemmäs. Kuopus oli lähtenyt matkaan shortseissa, vaikka kehotin pukeutumaan lämpimästi. Onneksi oli sentään takki mukana.  
 

 

Ylhäällä pilvien yläpuolella aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja taivas oli sinistäkin sinisempi. Eteemme avautui uskomaton kuumaisema. Laava on luonut alueelle myös mielenkiintoisia kivimuodostelmia. Yksi niistä on aivan Teiden juurella sijaitseva Roques de Garcia. Tulivuorella käyminen taisi olla koko porukalle matkan vaikuttavin kokemus.
 
 
Näimme matkalla myös valtavia kanarianmäntyjä, jotka kasvavat jopa 30 metrin korkuisiksi. Niitä ei muualla maailmassa kasva. Mahtavin oli ”lihavaksi männyksi” nimetty puu, jota ihmettelimme sumuisella rinteellä.

 

 

Hotellista ei koskaan tiedä etukäteen, ja huone voi olla hirveä loukku.

Niin no, varmahan ei voi olla, mutta jos perehtyy hotellin valintaan, tuskin ihan pieleen menee. Meidän hotelliksemme haarukoitui Hotel Costa Los Gigantes Puerto Santiagossa. Hotelli oli loistovalinta ja sopi tarpeisiimme täydellisesti. Voin suositella.
 
Hotellialueella oli päärakennuksen lisäksi kaksi isoa allasaluetta, aktiviteettialue, kylpylä ja lukuisia erillisiä majoitusrakennuksia, pientaloja. Koko alue oli todella viihtyisä. Alueen ympäri kiersi vajaan kilometrin pituinen kävelytie, oli palmuja ja kauniita istutuksia ja liikuntaan erinomaiset mahdollisuudet: tennistä, koripalloa, jalkapalloa, pöytätennistä, minigolfia, uimista, kuntosali. 
 
Lapset huitelivat urheilemassa pallokentillä kaiket päivät. Itse nautin eniten päivittäisestä aamu-uinnista ja kävin miehen kanssa kolme kertaa kuntosalilla.  
 
Olimme varanneet ei-remontoidun sviitin 2-4 hengelle. Pikkuisen pelkäsin joidenkin asiakaskokemusten perusteella, että huone on rähjäinen. Ei ollut. Noin 40 neliömetrin kokoinen huoneisto oli todella siisti ja koostui kahdesta tilavasta huoneesta, joiden välissä oli eteinen ja kylpyhuone. Takaikkunasta näkyi vuorille ja parvekkeelta oli näkymä altaille ja merelle. Olin meilannut hotellille etukäteen ja pyytänyt viihtyisää, rauhallista huonetta, ja sellaisen todella saimme.
 
Henkilökunta oli ystävällistä, mutta pysytteli korrektisti taustalla. Asiat sujuivat jouhevasti ja apua ja neuvoa sai, jos sitä tarvitsi. Hotelilla oli ilmainen Wifi, mutta se oli niin ylikuormittunut ja hidas, että hiukset ehtivät harmaantua moneen kertaan. Toisaalta, eipä tullut turhaan roikuttua netissä ja somessa.
Kaikilla lomilla sattuu ja tapahtuu, myös vahinkoja. Tällä lomalla pääsimme vähällä. Vahinko-osuuden hoiti pulloveden tuoja, joka nappasi huoneessa käydessään lapsen pöydällä lojuneen kympin taskuunsa. Lasta harmitti, mutta hän oppi, että rahojen kanssa joutuu olemaan reissussa tarkempi kuin kotona. Päivittäin käyneet siivoojat sen sijaan olivat luotettavia, eivätkä vieneet mitään.

 

All inclusive on tylsä vaihtoehto.

Jaa-a, tämäkin ennakkoluulo on nyt kumottava. Olen ennen ihmetellyt, miten jotkut jaksavat syödä kaikki ateriansa hotellilla, kun voisi syödä hyvissä, viihtyisissä ja houkuttelevissa paikallisissa ravintoloissa. Mutta nyt, kun lapsemme ovat teini-iässä, urheilevat paljon ja syövät kuin hevoset ja heillä on aina nälkä, all inclusive osoittautui loistavaksi valinnaksi.
 
Aamiaisella, lounaalla ja illallisella pöydät notkuivat kymmenistä, ellei sadoista, ruokalajeista. Oli monipuolisesti kasviksia, hedelmiä, kalaa, lihaa, maitotuotteita, viljaa, jälkiruokia, juomia, ihan kaikkea ja paljon paikallisia ruokia. Jopa juomavesi tuotiin huoneeseen. Tämä oli ensimmäinen matka, kun ei tarvinnut itse ostaa yhtään vesipulloa.
Ruoka oli todella herkullista. Itse en syö lihaa, mutta erilaisia kaloja söin viikon aikana enemmän kuin normaalisti puolessa vuodessa. Ja jos aterioiden välillä alkoi huikoa, snack baarista sai välipalaa ja allaskioskista kahvia, virvoitusjuomia ja olutta. Ainoa pieni miinus oli se, että hotellissa oli surkea akustiikka, paljon kivi- ja lasipintoja, ja buffet-salissa kävi melkoinen kuhina. Mutta meteliinkin tottui.
Nähtäväksi jää, kelpaako lapsille enää mikään muu vaihtoehto kuin all inclusive… Onneksi liikuimme paljon, niin ei päässyt paino nousemaan.
 
Takana on paras talviloma ikinä! Ja Kanarian saarille tulemme varmasti vielä palaamaan.

Ps. Jos olet kiinnostunut matkajutuista, käyhän kurkkaamassa muutkin matkapostaukseni. Viime kesänä teimme perhematkan Madeiralle. Siitä voit lukea täältä. Keväällä puolestaan matkustimme miehen kanssa kahdestaan Roomaan ja varasimme majoituksen ensimmäisen kerran Airbnb:n kautta. Rooman reissupostaus löytyy täältä.
 
 

 

Olen iloinen, jos jaat postauksen ystävillesi tai muille aiheesta kiinnostuneille. Kiitos!

0 Replies to “Täydellisen talviloman ainekset Teneriffalla

  1. Olipahan kiva lukea tuore kirjoitus kohteesta ja hotellista, johon olemme ensi viikolla lähdössä. Itseäni mietityttää aivan samat asiat ennen lähtöä kuin sinuakin ja tulemme myös rikkomaan kaikki aiemmat matkailuperiatteemme 🙂

    Saanko kysyä vinkkinä, että pärjääkö kohteessa kesäisellä vaatevarustuksella? Suunnittelen jo kolme lapsen pakkauksia ja mietin lähinnä iltavarustuksia, että kuinka viileää on iltaisin.

  2. Kiva kuulla, että jutusta oli iloa! Iltaisin oli tosiaan sen verran viileää, että piti vetää huppari tai ohut neule päälle. Vilukissamies piti ohutta neuletta usein päivisinkin, mutta me muut viiletimme lyhythihaisissa ja lapset vieläpä shortseissa. Meillä oli mukana myös goretex-syys/kevättakit sateen ja tihkun varalta. Niille oli käyttöä kahtena päivänä jonkin aikaa (vuorilla ja toisen kerran pohjoisrannikolla).
    Mukavaa reissun odotusta ja antoisaa matkaa teille!

  3. Kiva matkapostaus! Täytyykin tutustua myös muihin paikkoihin joissa olette käyneet! Ja kiitos kukn kävit blogissani jättämässä mieltä ilahduttavan kommentin 🙂

  4. Mukava matkajuttu! Ihan samanlaisia ajatuksia Kanariansaarista. Nuorempana ei tullut mieleenkään matkustaa sinne, mutta viime vuosina ollaan nautittu lomailusta siellä: vaivattomuus, ilmasto ja ne ihanat ja helposti saavutettavat retkeilyreitit ja maisemat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *