Viiden metrin aronia-aidan jatkaminen ei tuntunut kalliilta hommalta, mutta saamani tarjoukset osoittivat toista. Hinta oli niin pöyristyttävä, että päätin tarttua itse lapioon. Lopulta koristearonia-aita syntyi murto-osalla ulkopuolisen avun hinnasta ja yhdessä iltapäivässä.
Meidän pihan reunalla kulkee koristearonia-aita, joka kasvaa kohisten. Se tuo vehreyttä pihaan ja tekee pihasta vähän suojaisamman. Minua on kuitenkin häirinnyt se, että aita on loppuu liian lyhyeen. Piha jatkuu, mutta aita ja sen myötä näkösuoja lopahtaa kesken. Esimerkiksi makuuhuoneen sivuikkunasta on ollut suora näkyväisyys kadulle ja päinvastoin.
Mielessäni on pyörinyt ajatus aidan jatkamisesta. Tänä keväänä päätin pyytää puutarha- ja pihaliikkeiltä tarjouksia istutustyöstä. Aitaa piti jatkaa reilut viisi metriä ja ajattelin etukäteen, että kyse olisi ehkä muutaman sadan euron hintaisesta hommasta.
No ei ollut. Kun tarjoukset tulivat, olin pöyristynyt. Hinnat pyörivät yli tuhannessa eurossa. Siis viiden metrin aidan jatkamisesta.
Ymmärrän toki, että yrittäjän pitää laskuttaa työstään, koneista, matkoista ja materiaaleista. Silti hinta tuntui todella suurelta näin pienestä projektista. Varsinkin, kun kyse oli lopulta melko suoraviivaisesta hommasta.
Päätin tehdä työn itse.
Tonnin säästö yhdestä iltapäivästä
Koristearonian taimet maksoivat yhteensä noin 70 euroa. Lisäksi ostin multaa ja kuorikatetta noin 50 eurolla. Kokonaiskustannus jäi siis suunnilleen 120 euroon.
Työhön meni yksi iltapäivä. Puhdistin istutusalueen ruohosta ja rikkaruohoista ja lisäsin reilun kerroksen puhdasta puutarhamultaa. Kaivoin kuopat taimille, mittasin taimivälit ja istutin pensaat paikoilleen. Lopuksi levitin kuorikatteen.
Työ ei ollut erityisen raskas tai vaikea, vaikka olin etukäteen ajatellut, että maa on kovaa ja kaivaminen hankalaa. Enemmän aikaa meni aivotyöhön, suunnitteluun ja ryhtymiseen kuin itse istuttamiseen. Hikisen urakasta teki vain se, että päivä oli aurikoinen ja melkoisen lämmin.
Samalla tuli taas hyvä muistutus siitä, kuinka paljon voi säästää itse tekemällä. Joskus ulkopuolinen apu on hintansa arvoista. Joskus taas voi pärjätä aivan hyvin itsekin.
Nyt kun aita jatkuu pidemmälle – vaikka se onkin loppupäästä matala ja heiveröinen – piha näyttää viimeistellymmältä ja rauhallisemmalta. Näkösuoja ei ole enää sellainen “puoliksi valmis” ratkaisu. Kunhan aita tuosta kasvaa, pihasta tulee hyvinkin suojaisa ja mukava.
Aiemmin istutettu aidanpätkä ja uusi aidanpätkä ovat toistaiseksi eri paria. Vanhemmat aroniat ovat suuria ja reheviä, uudet pieniä ja hentoisia. Mutta kyllä se tuosta tasoittuu, viimeistään sitten, kun myöhemmin leikkaan pensasaidan.
Tarkistan aronioiden voinnin joka aamu, kun avaan makkarin sivuikkunan kaihtimet, ja päivällä, kun kuljeskelen pihalla. Näyttää siltä, että ne ovat asettuneet paikoilleen ja alkaneet kasvaa. Samalla olen niin tyytyväinen, kun en hyväksynyt tonnin tarjousta. Kannatti istuttaa itse. Melkein tuntuu kuin olisin saanut tuhannen euron palkan.
Muutama vinkki aronioiden istutukseen
- Mittaa taimivälit ennen istutusta.
Liian tiheään istutettu aita tai aidanne näyttää alkuun hyvältä, mutta muutaman vuoden päästä pensailla alkaa olla tukalaa. Koristearonia tarvitsee tilaa kasvaa leveäksi ja tuuheaksi. Mittaaminen säästää myöhemmin monelta harmilta. Sopiva istutusväli on noin 50 senttimetriä. - Tee pätkä kerrallaan.
Jos istutat pitkää aitaa ja kymmenittäin aronian taimia, homma voi tuntua raskaalta. Tee se osissa, niin sujuu mukavammin. - Kastele taimet hyvin heti istutuksen jälkeen.
Moni uusi pensas kärsii enemmän kuivuudesta kuin huonosta mullasta. Pelkkä pieni kastelukannullinen ei riitä. Ensimmäiset viikot ratkaisevat paljon siinä, kuinka hyvin taimet lähtevät kasvuun. - Käytä kuorikatetta.
Kuorikate auttaa torjumaan rikkaruohoja taimien ympäriltä ja pitämään maan kosteampana. Sinun ei tarvitse jatkuvasti kastella pensaanalkuja.
