Kummallisen koronavuoden outo itsenäisyyspäivä

Jos tänään olisi normaali itsenäisyyspäivä, olisin juhlimassa ikääntyneen äitini syntymäpäivää. Olisimme jossakin ravintolassa syömässä, äitini, isäni, molemmat siskoni perheineen ja me. Äitini on aina valtavan onnellinen aina, kun koko perhe kokoontuu saman pöydän ääreen ja hän pääsee valmiiseen pöytään. Näin olemme juhlineet hänen syntymäpäiviään jo vuosia.

Mutta tänä vuonna on toisin. Tilasimme äidille juhla-aterian ja se toimitettiin heidän kotiovelleen kukka-asetelman kera. Hän ja isä söivät kahdestaan. Me soitimme ja onnittelimme. Onneksi ruoka oli hyvää ja äiti ilahtui.

Eilen olisin ollut perinteisissä itsenäisyyspäivän aaton lavatansseissa ja nauttinut sydämeni kyllyydestä, kuten tanssimisesta aina, viimeiset 25 vuotta. Tänäiltana olisin katsonut perheeni kanssa Linnan juhlia. Mutta tansseja ei ollut, eikä perinteisiä Linnan juhliakaan  vierasjoukkoineen, kättelyineen ja tansseineen, koska korona.

Sen sijaan olimme miehen kanssa ulkoilemassa. Lämpötila oli plussan puolella, ruoho viheriöi ja ilma tuntui hapekkaalta. Lenkkeilyn jälkeen leivon omenapiirakkaa.

Kohta menen jatkamaan kylppäri- ja saunaremontin tekemistä. Tuskin maltan odottaa, että pääsen kertomaan ja näyttämään, mitä olen saanut aikaan!

Koronavuosi ei ole ollut hirveän mukava, mutta ainakin olemme saaneet tehtyä ennätyksellisen monta remppaa yhden vuoden aikana: pikkuvessan pintaremontin, ovettoman oviaukon rakentamisen olo- ja työhuoneen välille, näköesteen nikkaroimisen terassille ja vielä tämän viittä vaille valmiin kylppäri-saunarempan.

Näillä mennään nyt, kotoilemalla. Ei oikeastaan tunnu yhtään itsenäisyyspäivältä. Silti Suomi on hieno maa ja aivan yhtä ihana isänmaa kuin ennenkin.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja toista adventtisunnuntaita!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *