Pikkusyreeni Palibin hurmasi minut täysin

Viime kesänä istuttamani pikkusyreeni Palibin on tällä hetkellä pihamme ehdoton katseenvangitsija. Sen vaaleanlilat kukat ja huumaava tuoksu houkuttelevat ihailemaan pikkupuuta aina uudestaan ja uudestaan.

Jos minulta kysyttäisiin nyt, mikä on pihani kaunein kasvi, vastaisin epäröimättä: pikkusyreeni Palibin.

Istutin tämän suloisen pikkupuun viime kesänä eteläiselle takapihalle kohopenkkiin, kun pihamme rakentaminen oli muutenkin vauhdissa. Aluksi puu oli melko vaatimattoman näköinen, mutta nyt, vuotta myöhemmin, se on muuttunut koko pihan katseenvangitsijaksi. Luulen, että tulevina vuosina puu kaunistuu entisestään, kun kukkapilvi vielä kasvaa.

Tällä hetkellä Palibin kukkii ja vaaleanlilat kukkatertut peittävät lähes koko latvuksen. Tuoksu leijailee lämpiminä päivinä terassille asti. Pysähdyn vähän väliä ihailemaan kukkivaa puuta, sekä ulkona että sisällä olohuoneen ikkunasta.

Ymmärrän hyvin, miksi pikkusyreeni on niin monen puutarhaharrastajan suosikki.

Kauneutta pienellekin pihalle

Yksi Palibinin parhaista puolista on koko. Tavallinen syreeni tarvitsee runsaasti tilaa, mutta Palibin sopii pienemmällekin pihalle. Se kasvaa hitaasti ja pysyy melko kompaktina. Pienikokoisuutensa ansiosta se toimii hyvin istutusalueen katseenvangitsijana ilman, että se peittää näkyvyyttä tai varjostaa liikaa ympäristöään.

Pikkusyreenin toinen suuri plussa on koko kesän kestävä koristeellisuus. Alkukesän kukinta on näyttävä, mutta kauniin pyöreä kasvutapa ilahduttaa koko kasvukauden ajan. Moni yllättyy myös siitä, että Palibin saattaa tehdä loppukesällä uuden, hieman niukemman kukinnan. Odotan jännityksellä, tekeekö oma puuni niin.

Pikkusyreeni viihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Kukinta on runsainta yleensä silloin, kun kasvi saa paljon valoa. Meidän eteläisellä takapihallamme se näyttää viihtyvän erinomaisesti. Kohopenkin läpäisevä kasvualusta pitää juuret sopivan kuivina myös sateisina jaksoina.

Olen myös kuullut, että peurat ja kauriit jättävät pikkusyreenin yleensä rauhaan. Toivon, että tämä pitää paikkansa. Tähän mennessä puu on saanut olla rauhassa. Jouduin silti virittelemään kanaverkon kohopenkin ympärille rusakoiden ja jänisten takia. Ne kaivavat kuoppia multaan ja rouskuttavat mielellään ruohovartisia kasveja.

Hoito ei vaadi kummoisia

Palibin on myös helppohoitoinen. Se näyttää huolitellulta ilman jatkuvaa hoitamista. Moni näyttävä kukkija vaatii paljon huomiota, mutta pikkusyreeni tuntuu palkitsevan vähällä vaivalla.

Ensimmäisenä kesänä huolehdin säännöllisestä kastelusta, jotta taimi pääsi kunnolla juurtumaan. Nyt se pärjää paremmin omillaan. Keväällä sille voi antaa hieman lannoitetta, ja kuihtuneet kukinnot voi halutessaan poistaa kukinnan jälkeen. Varsinaista leikkaustarvetta on yleensä vähän. Ajattelin kuitenkin leikata sitä hieman, kun kukinta on loppunut, jotta puu pysyisi paremmin pyöreässä muodossaan. Siistin ainakin yksittäiset sojottavat oksat

Kun suunnittelin viime kesänä uusia istutuksia, en osannut arvata, kuinka pian tästä kasvista tulisi silmäteräni. Jokainen kukkaterttu muistuttaa siitä, miten paljon iloa yksi onnistunut kasvivalinta voi parhaimmillaan tuoda.

Jos etsit pihalle tai suureen istutusruukkuun kaunista, pitkään ilahduttavaa ja helppohoitoista pikkupuuta, kannattaa harkita pikkusyreeni Palibinia.

Olen iloinen, jos jaat postauksen ystävillesi tai muille aiheesta kiinnostuneille. Kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *