Joulu ulkomailla, ensimmäistä kertaa ikinä

 

 
Mitä, jos ei vietettäisikään perinteistä joulua kotona? Ei ostettaisi yhden yhtä lahjaa eikä valmisteltaisi joulua. Otettaisiin hatkat kaikesta hössötyksestä ja lähdettäisiin jouluksi ulkomaille. Annettaisiin toisillemme lahjaksi aikaa ja läsnäoloa. 
 
Olen haaveillut joulusta poissa kotoa yli kymmenen vuotta. Tänä vuonna haaveeni vain voimistui, kun intoni valmistella joulua oli aika lailla kateissa – kerroinkin siitä viime postauksessani.  Nyt aika oli vihdoin kypsä ja teineiksi kasvaneet lapsetkin hyväksyivät matkaehdotukseni, jopa innostuivat siitä.
 
Silti epäröin ja veivasin lopullista päätöstä ei-juu-meiningillä monta viikkoa. Jouluperinteet istuvat sitkeässä, eikä niistä ole ihan helppoa irrottautua. Joulunviettomme on toistunut vuosikausia saman tutun turvallisen (ja välillä rasittavankin) kaavan mukaan, kuten varmasti monessa muussakin perheessä. Sukulaiset eivät onneksi harmistuneet matka-ajatuksistamme, vaan kannustivat kokeilemaan.
 
Lopulta varasimme matkan viisi päivää ennen lähtöä. Kaukomatkalle emme halunneet lentää, joten kohteeksemme valikoitui Gran Canarian lounaisrannikolla sijaitseva eloisa mutta leppoisa Puerto Rico, johon tykästyimme viime talvena talvilomalla.

Puerto Ricoa pidetään saaren aurinkovarmimpana kohteena, ja sitä se meidänkin kokemuksemme mukaan on. Lisäksi siellä on ihanan suojaisa merenpoukama, jossa on hyvä uida talvellakin. Tarkoituksemme oli nimenomaan tankata valoa ja lämpöä pitkän, pimeän ja raskaan syksyn jälkeen. 

Minulla on ollut koko elämäni se periaate, etten matkusta kahta kertaa samaan paikkaan, koska maailmassa on niin paljon nähtävää, mutta nyt teimme poikkeuksen. Tällä kerralla emme hakeneet uusia kokemuksia, jännitystä tai seikkailuja, vaan ihan rentoutumista ja yhdessäoloa.

 
 
Lähdimme matkaan 18.12. eli viimeisenä päivänä, kun tarjolla oli vielä kohtuuhintaisia matkoja. Sen jälkeen hinnat pomppasivat taivaisiin. Takaisin palasimme ensimmäisen joulupäivän yönä. Pääsimme näin livistämään pahimman jouluhässäkän alta pois. 
 
Tuntui hyvältä, kun ei tarvinnut juoksennella lahjojen eikä jouluruokien perässä eikä stressata muistakaan valmisteluista. Ostimme vain aurinkorasvat ja pakkasimme matkalaukut, siinä olivat meidän ”jouluvalmistelut”.
 
 
Ristiriitaiset tunteeni siitä, voiko jouluperinteet noin vain rikkoa, unohtuivat saman tien, kun pääsimme perille. Tänä jouluna teimme KAIKEN eri tavalla kuin ennen, eikä tehnyt tippaakaan tiukkaa. Erilaisessa joulussa oli niin paljon hyviä puolia, että voisin ottaa uusiksi vaikka heti ensi vuonna.
 

Valoa! Lämpöä!

 
Suomessa satoi vettä, tuuli ja oli pimeää, kun lähdimme. Perillä paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta ja lämmintä oli 23 astetta. Olihan se ihanaa! Valo antaa ihmiselle käsittämättömän paljon virtaa. 
 
Suomen pimeässä joulukuussa jouduin juomaan teetä kuppikaupalla päivittäin, että pysyin pirteänä tai ylipäätään toimintakykyisenä. Puerto Ricossa minulle riitti pelkkä aamutee, ja senkin join tavan vuoksi. Virtaa riitti muutenkin.
 
 
Lämpötila pysyi 22-26 asteessa päivisin. Iltaisin/öisin oli n. 18 astetta, joten huppareille ja neuleille oli iltakävelyllä käyttöä. Sadetta ei tullut tippaakaan lomamme aikana. 
 
 
 
Edes pilviä ei näkynyt, paitsi yhtenä päivänä, kun kävelimme viereisen kylän Playa de Amadoresin rannalle uimaan. Silloinkin pilvet kiertelivät vain vuorten päällä mutta rannalla oli kaistale aurinkoista.
 
 
 
Olimme valinneet huoneistohotellin, jossa on ilmastointi. Läheskään kaikissa ei ole. Ilmastointi on mielestäni Puerto Ricossa kuitenkin aivan ehdoton talvellakin, muuten olisi ollut tukahduttavan kuuma, eikä varsinkaan nukkumisesta olisi tullut mitään.

Vähemmän jouluhössötystä

 
Joulupukki ja lahjat eivät espanjalaisperheissä kuulemma kuulu perinteisiin, mutta lapsille saatetaan hankkia jotakin pientä. Minkäänlaista lahjapaniikkia tai muuta ostohysteriaa ei näkynytkään missään. Ihmiset ostelivat joulun alla kaupoista ihan tavallisia asioita. Puerto Ricossa toki suurin osa asiakkaista lienee matkailijoita, mutta eivätpä hekään paketteihin panostaneet.
 
Muutenkin kaikki pyöri tavalliseen tapaan jouluaattoiltaan saakka. Kaupat, apteekit, ravintolat ja muut palvelut olivat normaalisti auki vielä jouluaattona, ihmiset viettivät aikaa rannalla ja meressä ja bussit kulkivat normiaikataulujen mukaan. 

Kun oma aika ei mennyt hössötykseen, ehdimme olla ja tehdä asioita yhdessä lasten kanssa paljon enemmän kuin yleensä.
 
 
 
Paikallisbusseilla pääsee Puerto Ricosta jouhevasti joka suuntaan. Mekin ajelimme bussilla sujuvasti Maspalomasin komealle majakalle. Siitä oli hyvä lähteä kävelemään rannalle ja kuuluisille dyyneille. Aallot velloivat ja vesi oli kylmempää kuin suojaisassa rantapoukamassamme Puerto Ricossa, mutta maisemat olivat upeat. 
 
 
 
Bussilippu maksoi yhteen suuntaan 2,75 e aikuisilta, ja se piti ostaa käteisellä kuljettajalta, mikä hidasti jonkin verran muuten sujuvaa matkantekoa.
 
Paikallisten joulunjuhlinta alkoi vasta aattoiltana, kun perheet kokoontuvat juhlavalle aterialle. Joulupäivänä 25.12. kaupat ja muut paikat olivat kiinni.
 

Isoimmat joulutähdet ikinä

 
Joulu näkyi Puerto Ricon katukuvassa hillittyinä joulukoristeina ja -valoina siellä täällä. Muutaman joulukuusenkin näimme, muun muassa hotellimme aulassa ja ostoskeskuksen liepeillä, mutta joulu ei missään hyppinyt silmille. Monissa kaupoissa soi iloinen joulumusiikki.
 
Eniten ihastelin joulutähtiä. Ne olivat valtavan kokoisia, reheviä ja kauniita ja niitä oli vähän joka puolella, jopa hotellishuoneessamme. Muita joulukukkia en tainnut nähdäkään.
 
 
 
Joulukoristeet ja -valot näyttivät hassuilta auringonpaisteessa ja helteessä. Kun aurinko laski ja tuli pimeää, valot pääsivät paremmin oikeuksiinsa. Vuodenaikarytmini oli aivan sekaisin: oli talvi ja joulu, mutta tuntui kesältä. Kuvittelin lakkaamatta palaavani kesäiseen Suomeen.
 
 
 

Ei laatikoita eikä kinkkua

 
Tällä joululomalla emme nähneet yhden yhtä muusilaatikkoa, kinkkua, joulutorttua tai konvehtirasiaa, saati syöneet sellaisia. Aattoiltana tosin olisi ainakin yhdessä ravintolassa ollut tarjolla suomalainen jouluillallinen, mutta lapset eivät innostuneet siitä. Menimme sen sijaan syömään intialaiseen ravintolaan ja nautimme herkullisen, mausteisen aterian.
Paikallisilla markkinoillakaan ei näkynyt meille tuttuja jouluherkkuja, ja ihan hyvä niin.
 
 
Ravintolatarjonta on Puerto Ricossa runsasta, joten oli helppoa käydä iltaisin syömässä eri paikoissa. Herkullisinta ruokaa sain tällä matkalla intialaisessa Taj Palacessa ja rannalla sijaitsevassa kalaravintolassa, Grill Costa Marissa. Molempia voin lämpimästi suositella, jos satut matkustamaan Puerto Ricoon.
 
Aattoilta oli siinä mielessä poikkeus, että ravintoloissa oli ruuhkaa ja pöytävaraus oli välttämätön. Olimmekin sellaisen tehneet edellisenä iltana. Koska aatto oli erikoisilta, myös hinnat olivat sen mukaisia. Erityiset jouluillalliset alku-, pää- ja jälkiruokineen maksoivat havaintojeni mukaan n. 29 – 55 euroa per henkilö. Tavallinen, normihintainen pääruoka juomineen maksoi yleensä n. 10 – 15 euroa henkilöä kohden, ainakin niissä ravintoloissa, joissa kävimme syömässä.
 

Ihanaa olla ulkona

 
Jouluähkystä ei tällä lomalla ollut pelkoa, sillä liikuimme kaiket päivät paljon enemmän kuin kotimaan joululomilla koskaan. Ei ollut pimeää, sateista, liukasta, pakkasta eikä tuulta, vaan valo ja lämpö houkuttelivat ulos heti aamusta, tai aamupäivästä (nukuimme pitkiä 9-10 tunnin yöunia). Lomapäiviimme sisältyi kävelyä ja lenkkeilyä, uimista, frisbeegolfia, minigolfia, portaiden kipuamista ja kävimmepä kerran esikoisen kanssa paikallisella kuntosalillakin. 
 
 
Oli mukavaa aloittaa päivä pulahtamalla uima-altaaseen ja kipaisemalla lähikauppaan ostamaan tuoreita sämpylöitä aamupalalle.
Askeleita kertyi kuin huomaamatta 5-10 kilometriä päivässä, kun kipitimme paikasta toiseen. Välillä kävelimme tai lenkkeilimme auringonlaskun aikaan kaunista rannikkoa pitkin. 
 
Hotellimme sijaitsi kallioisessa rinteessä ja kaupungin korkeuserot haastoivat mukavasti reisiä ja pakaroita. Hotellilta pääsi näppärästi oikaisemaan rantaan portaita pitkin, mutta takaisin kipuaminen kävi kuntoilusta. Laskimme, että rappusia oli noin parisataa. Viikossa ehdimme askeltaa ainakin puolisentoista tuhatta rappusta, ehkä enemmänkin, sillä portaita tuli kuljettua edestakaisin myös hotellilla.
 
 
 
 
Uiminen oli etenkin itselleni ihan must. Uiminen on vaan niin rentouttavaa, enkä osaa kuvitellakaan lomaa ilman vedessä polskimista. Puerto Ricon suojainen poukama on uimiseen ja vesileikkeihin aivan ihana. Aallot eivät vello ja vesi pysyy talvellakin lämpimämpänä kuin pitkillä, aukeilla rannoilla. Vesi oli noin 20-asteista.
 
Erityisesti tykkäsin tässä rannassa siitä, että veteen pääsi aallonmurtajilta portaita pitkin. Meidän perhe ei viihdy hiekkarannalla makoilemassa ja muutenkin kiviseltä alustalta on mukavampaa mennä veteen, kun rantakassit, pyyhkeet ja kengät eivät tule hiekkaisiksi. 

Lasku- ja nousuveden vaihtelun huomasi hyvin portaista ja kivitasosta. Ne olivat välillä veden peitossa, välillä veden yläpuolella. Portailla oli aina muutakin porukkaa, mutta ei koskaan niin ruuhkaksi asti kuin varsinaisella rannalla.
 

Tuleeko pukki?

 
Tulihan se, meidän turistien tähden, ja jopa hotellin uima-altaalle. Hämmästys oli melkoinen, kun punaisiin vaatteisiin pukeutunut, parrakas joulupukki asteli yhtäkkiä hotellille iltapäivällä jouluaattona. Olihan tuo pukki vähän laiha, mutta meni muuten kyllä täydestä.
 
Pukki kierteli kuumuudessa kylpevällä allasalueella uikkareihin pukeutuneiden ihmisten keskellä ja jakoi suklaakarkkeja. Monet lapset kävivät riemuissaan halailemassa pukkia. Sääliksi kävi pukkia, sillä aatto oli viikon kuumin päivä, ja helle teki olon hikiseksi vähemmissäkin varusteissa.
 
 
Me kävelimme jouluaattonakin rannalle ja pulahdimme vilvoittavaan veteen. Vedin jouluaaton kunniaksi tonttulakin päähäni ja uiskentelin punainen pää vilkkuen meressä. Fiilis oli aika lailla erilainen kuin koti-Suomessa kuusen juurella lahjoja availlessa: kevyt, vapautunut, valoisa. Oli vain meri, aurinko, loma ja me. 

Joskus on hyvä rikkoa rutiineja ja myös niitä omia, lähes pyhiä jouluperinteitä. Voi huomata, ettei  olekaan yhtä ainoaa oikeaa tapaa viettää hyvää joulua.
 

0 Replies to “Joulu ulkomailla, ensimmäistä kertaa ikinä

  1. Tuopa kuullosti oikein mukavalta tavalta viettää joulu! Olin Maspalomaksessa 3 vuotta sitten kun tytär teki siellä työharjoittelun. Mutta Puerto Rico alkoi nyt kiinnostaa talvikohteena 🙂

  2. Hei, oli kyllä todella onnistunut joululoma! En muista, koska muulloin olisi ollut näin rentouttavaa joulua 🙂 Maspalomas on myös kiva paikka, varsinkin, jos tykkää golfista ja pitkästä hiekkarannasta. Meistä tuo aina niin aurinkoinen Puerto Rico on juuri sopivan pieni, mutta ei silti tylsä, ja tosi symppis. Lapsetkin (teinit) saattoivat kulkea siellä itsekseen.
    Onnellista uutta vuotta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *