Päijänteen helmi: kaunis Kelvenne ja upea Isohiedan hiekkaranta

Ihastuin Kelventeen saareen ja etenkin sen hienoon hiekkarantaan kaksi vuotta sitten, kun veneilimme ensimmäisen kerran Päijänteellä. Nyt saimme jälleen paistatella päivää tuolla paratiisimaisella rannalla. Jos omaa venettä ei ole, paikalle pääsee myös venetaksilla tai reittiliikenteen risteilyaluksella.

Pitkä, matala hiekkaranta, peilityyni järvi, kirkas vesi ja kuuma kesäpäivä. Kun olosuhteet ovat kohdillaan, Isohieta on häkellyttävän kaunis. Se hurmasi meidät toissa kesänä, kun vietimme mökki- ja veneilylomaa Päijänteellä.

Kelvenne on eteläisellä Päijänteellä, Padasjoella sijaitseva kahdeksan kilometrin pituinen komea harjusaari. Rakentamaton saari on keskeinen osa Päijänteen kansallispuistoa. Se on upeine hiekkarantoineen suosittu veneily-, melonta- ja retkeilykohde. Saareen pääsee luonnollisesti vain vesiteitse, joten hienoudestaan huolimatta siellä tuskin törmää väenpaljouteen.

Pläkä ihastuttaa

Olimme varanneet kolmeksi päiväksi vierasvenepaikan Padasjoen laivarannasta, josta lähdimme lipumaan kohti Kelvennettä. Viikon sää oli melko epävakainen, mutta saaripäivällemme osui ihanan lämmin, noin 24-asteinen ja poutapilvinen sää.

Ajelimme hiljaista vauhtia, kiireettömästi ja maisemia ihastellen. Juniori harjoitteli kapteenina olemista ja ohjasi venettä miehen toimiessa apukapteenina.

Sattumaa tai ei, järvi oli tälläkin kerralla aivan pläkä, peilityyni. Liu’uimme kohti vaaleaa hiekkarantaa, nostimme moottorin ylös ja annoimme veneen tössähtää rantahiekkaan asti.

Uimista ja eväitä

Taivaalla pyöri poutapilviä ja kirkas vesi kutsui uimaan. Kun olimme ankkuroituneet, pulahdimme saman tien järveen vilvoittelemaan. Vesi oli niin kirkasta, että pohja näkyi.

Uimisen jälkeen oli hyvä hetki nauttia eväitä veneen takakannalle. Mitään kovin erikoista syötävää emme veneelle yleensä ota, sillä yksinkertainenkin ruoka maistuu järvellä ja merellä hurjan hyvältä.

Rantaan ei osunut tuuli lainkaan ja aurinko paistoi lämpimästi. Pian tuli taas kuuma ja oli pulahdettava uudestaan veteen. Koska ranta on matala, vedessä joutuu kahlaamaan jonkin verran kauemmas, jotta jalat eivät kolahda uidessa pohjaan.

Venetaksi vie ja reittiliikenne kuljettaa

Pitkällä hiekkarannalla riittää tilaa useammalle veneseurueelle ja telttaporukalle. Isommilla veneillä ei tosin rantaan asti pääse, vaan pitää ankkuroitua vähän kauemmas. Rannalla oli nyt viitisentoista venettä ja jokunen teltta, mutta kylki kyljessä ei suinkaan tarvinnut olla. Jokaisella oli näköyhteydestä huolimatta oma tilansa ja omat touhunsa. Tunnelma oli samaan aikaan eloisa ja levollinen, lomatunnelmaa parhaimmillaan.

Jos omaa venettä ei ole, Kelventeelle pääsee kesäisin myös venetaksilla ja reittiliikenteen risteilyaluksella esimerkiksi Padasjoen laivarannasta. Aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen. Erilaisista kuljetuspalveluista saa tietoa esimerkiksi täältä. Monenlaista tietoa ja vinkkejä saa myös laivarannassa sijaitsevasta matkailuinfosta.

Epätodellinen laguunitunnelma

Päivää voi paistatella Isohiedan lisäksi useilla muilla Kelventeen laguunimaisista hiekkarannoista. Kannattaa myös jalkautua vähän kauemmas vesirajasta. Saaren sydämessä, sen päästä päähän kulkee vajaan kymmenen kilometrin mittainen Kelventeen harjupolku. Polku johdattaa kulkijan monenlaiseen maisemaan, kumpuilevaan, kauniiseen, vehreään, paikoitellen karuunkin. Polku on pääasiassa helppokulkuista ja merkitty opasteilla ja sinisillä merkeillä.

Jos koko reitin patikoiminen ei innosta, siitä voi käydä kävelemässä vain osan, kuten me teimme. Olemme yleensä kovia kävelemään, mutta nyt meillä oli enemmän veneily-, uinti- ja rentoutumisfiilis.

Isohiedassa jos missä pääsee kauniina kesäpäivänä täydelliseen lomatunnelmaan. Välillä tulee jopa vähän epätodellinen tunne. Onko tämä oikeasti Suomessa?

Pian järvellä veneilyn jälkeen vaihdoimme maisemaa merelle. Pääsin elämäni ensimmäisen kerran upealle Saaristomerelle ja idyllisiin saariin.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *