Pirteä keltainen tuo kevään kotiin

Meillä ei ole kotona normaalisti mitään keltaista, ei edes yhtä keltaista käsipyyhettä tai ohutta raitaa sohvatyynyssä. Vaikka keltainen ei kuulu lempiväreihini, pääsiäisenä minulle tulee hillitön hinku saada nimenomaan keltaisia kukkia, ulos ja sisälle.

Keltainen sopii ihanasti alkukevääseen. Lumen alta paljastunut maa on pelkkää ruskeaa ja harmaata, eikä ulkona kuki vielä mikään. Pirteän keltainen kukka on ankeanvärisessä ympäristössä kuin pirtsakka huutomerkki tai pieni aurinko.

Viime postauksessani valittelin, etten ole kylmien säiden takia päässyt vielä laittelemaan narsisseja ulos. Nyt olen. Kävin pari päivää sitten kevään ensimmäisellä pyörälenkillä. Voi, sitä ihanaa vapaan viilettämisen huumaa. Talven jälkeen tuntuu taas niin kivalta, kun voi polkaista pyörällä kauppaan, salille ja fillarilenkille. Samalla ostin muutaman tetenarsissin ja istutin ne ruukkuun ulko-oven pieleen. Päätin, että nyt saa kevät alkaa.

Pihalla on varjossa vielä lunta, mutta toivottavasti loputkin lumet sulavat pian eikä lisää enää tule. Narsissihan kyllä kestää kylmää, jopa kymmenen astetta pakkasta.

Sisällä meillä on pääsiäisen kunniaksi kimppu keltaisia tulppaaneja. Niiden ostaminen oli miehen idea, eikä yhtään hullumpi sellainen. Olohuoneeseen tuli keltaisesta kiva piristyruiske. Jopa teinipoikamme kehui kimppua. Hän on iloisten värien ystävä.

Asetin tulppaanit pellavanväriseen Aalto-maljakkoon. Tykkään tästä monikäyttöisestä ja kauniista maljakosta ihan hulluna. Sain sen äidiltäni synttärilahjaksi viime keväänä.

Olimme hieman etuajassa pääsiäisen tulppaaniostoksen kanssa. Mutta onneksi tulppaanihieronnalla saa elvytettyä repsahdusvaihetta lähestyvät kukat ja annettua niille hieman jatkoaikaa. Opin tuon kätevän kikan vuosi tai pari sitten. Sen jälkeen olen käyttänyt sitä lähes aina, kun tulppaanit alkavat näyttää nahistumisen merkkejä.

Kun tulppaanin terälehdet avaa varovasti, kukat muuttuvat aivan erinäköisiksi. Nyt tulppaanit näyttävät melkein narsisseilta ja entistä keväisemmiltä ja aurinkoisemmilta. Eivätkö olekin suloisia?

Kerran vuodessa keltaista riittää kuitenkin minulle. Alkukevään ja pääsiäisen lyhyen innostuksen jälkeen luovun siitä ja vaihdan yleensä muihin väreihin, niin kukissa kuin muussakin. Seuraavan kerran keltaista näkyy kotonamme arvatenkin vasta ensi vuoden huhtikuussa.

Täksi pääsiäiseksi meillä on tiedossa mukavaa ohjelmaa, jos suunnitelmamme vain toteutuu. Kerron lisää myöhemmin, koska nyt täytyy kiiruhtaa  tekemään valmisteluja.

Oikein aurinkoista ja ihanaa pääsiäistä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.