Näin käy joka kevät: kun kesä lähenee, alan kaivata pastellivärejä kotiin, yleensä olohuoneeseen. En kuitenkaan halua huoneesta mitään hempeää karkkikauppaa, joten yksi pastelliväri riittää ja sitäkin vain ripaus. Vähän on juuri sopivasti.
Raivasin syksyiset sohvatyynyt pois ja vaihdoin tilalle vaaleanpunaisia, valkoisia ja beigejä tyynyjä. Vaaleanpunainen ja valkoinen raikastavat kivasti harmaata sohvaa: valkoinen tuo valoa ja vaaleanpunainen kesäisyyttä. Beigestä tykkään siksi, että se on neutraali, maanläheinen ja harmaata selvästi lämpimämpi väri, joka ikään kuin tasapainottaa pirteää vaaleanpunaista.
Kesän fiilis syntyy pienillä, hempeillä yksityiskohdilla, joten kaivoin vielä kaapista Marimekon Flower-maljakon ja hain siihen muutaman valkovuokon. Maljakko on itsessään niin kaunis, että siihen riittää yksi hento oksa tai pari yksittäistä pientä kukkaa.
Valkovuokot ovat kukkineet takapihallamme pensasaidan varjossa tänä vuonna yllättävän kauan. Liekö viileähkön kevään ansiota? Vaan eiköhän muukin kesän kukkaloisto kohta räjähdä näkyviin, kun aurinko oikein kunnolla lämmittää. Tänään oli jo todella lämmin päivä täällä eteläisessä Suomessa. Pyöräilin trikoissa ja ohuessa topissa eikä palellut yhtään, vaikka pyöräillessä tuulee aina.
Kesällä on ihanaa se, kun voi milloin vain kipaista ulos ja hakea muutaman tuoreen kukan maljakkoon. Nyt vain odottelen lähtökuopissa, koska saan mennä istuttelemaan kesäkukkia takapihalle ja laittamaan terassin kesäkuntoon. Taloyhtiössämme maalataan parhaillaan julkisivuja ja seinän vierustat on pidettävä tyhjinä maalareita varten.
Mutta nyt näyttää lupaavasti siltä, että meidän ulkoseinämme maalataan huomenissa. Sen jälkeen mikään ei pidättele minua enää.
