Pitäisikö muuttaa pienempään asuntoon?

Olen alkanut pohtia, pitäisikö muuttaa pienempään asuntoon. Rakastan nykyistä kotiamme ja tykkään siitä, että on tilaa ja väljyyttä, mutta vähempikin neliömäärä varmasti riittäisi. Kotona asuu enää yksi lapsi ja hänkin on vähintään puolet ajasta muualla. Syitä vaihtaa pienempään asuntoon on useita. Toisaalta, nykyiselläkin asunnolla on omat hyvät puolensa. Mihin vaaka kallistuu?

Sanon heti alkuun, että rakastan nykyistä kotiamme ja viihdyn siinä paremmin kuin hyvin. Asumme 105 neliön rivitaloasunnossa, jossa on viisi huonetta ja keittiö. Sijainti on täydellinen, kaupungissa mutta rauhallisella asuinalueella metsän ja niityn reunassa.

Kaikki mahdolliset palvelut, joita tarvitsemme tai voin edes kuvitella tarvitsevamme, löytyvät viiden kilometrin säteeltä. No jaa, lentokentälle on vähän pidempi matka mutta yhteydet ovat sinnekin hyvät. Lenkkipolut ja hiihtoladut lähtevät käytännnössä kotiovelta ja meren ranta on pyöräilymatkan päässä. Lasten koulut, kaverit ja harrastukset ovat aina olleet lähellä.

Olemme asuneet tässä kodissa kohta 17 vuotta. Niihin vuosiin mahtuu lukemattomia ihania, haastavia, raastavia ja antoisia hetkiä ja elämänvaiheita. Lapset ovat kasvaneet taaperoista täysi-ikäisiksi. Juuri siksi asunnosta luopuminen tuntuu vaikealta: tämä on lasten koti, vaikka vain yksi heistä asuu enää kotona.

Kotimme on rakennettu 23 vuotta sitten, ja olemme remontoineet ja päivittäneet sitä pikkuhiljaa miehen kanssa. Keittiöremontti, sisäportaiden uusiminen, seinien maalaus, parketin hiominen ja lakkaaminen, pikkuvessan remppa, kylppärin katon maalaus, nuorten huoneiden lattioiden uusiminen ja monta muuta pikkuhommaa. Sisustuskin on muuttunut moneen kertaan. Paljonkohan rahaa kaikkeen on tuhraantunut? En ole laskenut, mutta arvioisin, että 20 00 – 25 000 euroa. Entä työtunteja? Paljon!

Tutustu remppajuttuihin, esimerkiksi:

Kasvavat kulut stressaavat

Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Hoitovastike ja muut asumiskulut nousevat vuosi vuodelta. Taloyhtiössämme tehdään tuon tuosta korjauksia, maalataan ulkoseiniä, uusitaan piha-aitoja, vaihdetaan ulko-ovia, kunnostetaan parvekkeita ja ties mitä.

On toki ehdottoman hyvä, että taloyhtiöstä ja asunnoista pidetään hyvää huolta, mutta maksaahan se. Hoitovastiketta ja korjauksia maksetaan neliöiden mukaan. Siinä kohdin kirpaisee aina. Jos meillä olisi vähemmän neliöitä, maksaisimme vähemmän.

Ajatus pienempään asuntoon muuttamisesta vahvistuu jatkuvasti. Se olisi taloudellisesti, ekologisesti ja ylläpidollisesti järkevää. Suurempi koti tarkoittaa kalliimpaa ylläpitoa, suurempia laskuja ja usein myös enemmän stressiä.

Kieltämättä minua houkuttaa myös ajatus saada vaihtelua asumiseen ja elämään. Ja mikä olisikaan hauskempaa kuin päästä sisustamaan ja laittelemaan uutta kotia. Hahmottelen sisustusta jo mielessäni kovaa vauhtia. Lempimateriaalini on villa ja sitä tulee satavarmasti olemaan myös uudessa kodissamme, kunhan sinne asti pääsemme.

Totta kai minua huolestuttaa, miten sopeudun uuteen ympäristöön ja miten viihdyn uudessa kodissa. Tuleeko ikävä vanhaa kotia? Viihtyvätkö lapset uudessa kodissa, kun tulevat käymään? Onko päätös oikea vai teenkö virheen?

Mutta jotta saisi jotain uutta, on luovuttava jostain vanhasta. Olen jo ehtinyt haaveilla muutoksesta, ja lapsetkin ovat minua siihen kannustaneet. Mielessäni on selkeä visio, ja sitä kohden olen askel askeleelta hivuttautumassa.

Seitsemän syytä muuttaa pienempään asuntoon

  1. Järkevämpi tilankäyttö. Kotona asuu enää yksi lapsi, hänkin täysi-ikäinen lukiolainen, joka ei kovin pitkiä aikoja kotona viivy. Tarvitsenko kaiken tämän tilan? Kannattaako maksaa tyhjistä neliöistä?
  2. Pienemmät asumiskustannukset. Uudemmassa mutta pienemmässä kodissa on pienempi hoitovastike ja asuminen tulee edullisemmaksi. Rahaa säästyy muuhun.
  3. Helpompi ylläpito. Pienemmässä kodissa on vähemmän siivottavaa, huollettavaa, korjattavaa ja kalustettavaa.
  4. Ekologisuus. Pienemmässä kodissa asuminen on ekologisempaa, koska sähköä kuluu vähemmän ja kodin lämmittäminen talvella ja viilentäminen kesällä vie vähemmän energiaa.
  5. Yksinkertaisempi, minimalistempi arki. Pienempään asuntoon mahtuu vähemmän tavaraa. Muuttaminen pakottaa karsimaan turhan, tarpeettoman roinan matkasta. Sen olen jo aloittanutkin, lue täältä: Rojusta eroon ja rahoiksi.
  6. Muutos. Välillä tekee mieli olla muuttamatta mitään, välillä taas kaipaa jotakin muutosta, jotakin uutta. Kun elämä tarjoaa mahdollisuuden, siihen kannattaa tarttua. Onko tämä se mahdollisuus?

Muutos vaatii uskallusta, vanhasta luopumista, järjestelyä, asioiden tarkastelua ja pohtimista uusista näkökulmista. Sitä olen nyt tehnyt monta kuukautta niin, että aivot savuavat. Mutta innostavaa tämä on. Nähtäväksi jää, mitä tästä seuraa. Vielä on pieni ongelma: mistä löytyy uusi koti? Olen katsellut monia asuntoja, mutta toistaiseksi mikään ei ole tuntunut siltä oikealta.

Kiitos, kun kuljet tätä matkaa kanssani.

Olen iloinen, jos jaat postauksen ystävillesi tai muille aiheesta kiinnostuneille. Kiitos!

2 Replies to “Pitäisikö muuttaa pienempään asuntoon?

  1. Uuteen kotiin muuttaminen ei ole pikkujuttu kuten itsekin totesit. Vie aikaa sopeutua ja vaikka löytäisikin juuri oikeanlaisen uudeen kodin niin aina löytyy jotain joka muuton jälkeen yllättää. Hyvää tai vähemmän hyvää.
    Itse olen muuttanut useasti eri syistä ja tiedän totisesti mistä puhun.
    Siskoni on taasen samassa tilantessa kuin Sinäkin ja hänen kanssaan lähes päivittäin pohditaan sopivaa ratkasua. Heillä suuntana muutto isosta omakotitalosta pienenmpään kerrostaloon/rivitaloon. Hankalinta on ehkä löytää se asuinalue jossa haluaisi asua. Nyt on kärjessä Tapiola; huomenna ehkäpä joku muu :-).
    Vaikeita päätöksiä, mutta itse uskon, että kun antaa virran viedä niin sopivassa kohdassa tulee se oikea ratkaisu vastaan. Tsemppiä ja hyviä päätöksiä ja pohdintoja toivotellen !

  2. Kiitos! Kiva kuulla, että muutkin pähkäilevät samoja asioita. Itsekään en tiedä, mihin asuinalueelle haluaisin muuttaa. Vaikeaa on. Pitäisi päästä ensin koeasumaan 😊 Tuo on aivan totta: uuteen asuttumiseen menee oma aikansa. Silloin, kun muutimme nykyiseen kotiimme, taisi mennä jopa pari vuotta, että aloin tuntea oloni kotoisaksi. Mutta uskon, että tämä muuttoasia selviää jossain kohdin, kun odotan rauhassa enkä tee pakotettuja päätöksiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *