Kaupallinen yhteistyö: Alpa
Lähdimme viime viikolla Kouvolan asuntomessujen kautta kolmen päivän pikkulomaselle Itä-Suomeen. Reissu oli hyvä muistutus siitä, kuinka paljon sää voi vaihdella maan eri osissa. Kotona paistoi aurinko ja oli +22 astetta lämmintä, mutta perillä mittari näytti hädin tuskin +12 astetta. Ilma oli yhtä pirtsakka kuin etelänlomalla vuoristoon ajellessa.
Onneksi olin ottanut mukaan alpakan villasta tehdyn neuletakkini, jota käytin reissussa päivittäin. Ilman sitä olisi ollut turkasen kylmä kesävaatteissa, mutta nyt oloni oli lämmin ja mukava ja pystyin nauttimaan lomasta täysillä.
Viileämmällä säällä vedin neuleen päälle vielä kevyen tuulenpitävän takin, enkä palellut yhtään. Alpakanvillainen neule onkin kätevä matkakumppani, sillä se on kevyt, mahtuu pieneen tilaan ja pysyy hyvin rypistymättä, vaikka sen pakkaa tiukasti laukkuun.
Sain burgundinpunaisen Drizzle-neuleen tänä keväänä Alpalta. Olen neuletakki-ihminen ja minulla on kaappi täynnä neuletakkeja: erivärisiä, erikokoisia, erimallisia, eri materiaaleista tehtyjä. En ollut tähän mennessä löytänyt neuletakkia, joka tuntuisi päällä aina yhtä mukavalta ja sopisi tilanteeseen kuin tilanteeseen.
Nyt minulla on sellainen, joten voin siivota ylimääräiset, vähälle käytölle jääneet neuleet kaapista pois. Posti toi Drizzlen toukokuussa ja tykästyin siihen nopeasti. Päädyn jatkuvasti valitsemaan sen päälleni. Siihen on aika monta hyvää syytä:
Omannäköinen
Tiedätkö sen tunteen, kun vedät vaatteen päällesi ja se tuntuu heti omalta? Vaate näyttää hyvältä, tuntuu hyvältä, olo on mukava ja varma, mikään ei kinnaa eikä häiritse. Mitä enemmän käytän neuletakkiani, sitä enemmän siihen tykästyn. Tällä hetkellä minua näkeekin useimmiten Alpa-neule päällä, olenpa sitten kotona höntsäilemässä tai jossakin muualla menossa.
Ohut mutta lämmin
Tämä on ensimmäinen alpakanvillainen neuleeni. Alpakka on pehmeämpää, sileämpää, lämpimämpää ja kestävämpää kuin lampaanvilla, ja sen huomaa. Pehmeydestä en tosin ensimmäisinä päivinä ollut vakuuttunut, mutta siitä lisää tuonnempana.
Olen hirveän ronkeli neuleiden materiaalien suhteen, ja monia keinokuituneuleita en vain pysty pitämään. Jos neuleessa on vähänkään akryylia tai polyamidia, vaate tuntuu minusta hirveän epämukavalta ja hiostavalta.
Alpakkaneule hengittää hyvin. Se ei tunnu liian kuumalta eikä hiosta – ellei sitä sitten pidä helteellä. Neule lämmittää mukavasti kylmällä kelillä mutta sopii hyvän hengittävyyden ansiosta mainiosti myös kesäkäyttöön. Suomen suvessa riittää viileitäkin päiviä ja nyt elokuussa varsinkin illat ja aamut alkavat aavistella syksyisten ilmojen tuloa.
Mukavan napakka
Olen käyttänyt Alpa-neuletta kotona, töissä, juhlissa, kylässä, reissussa, retkellä, ravintolassa, ulkona ja sisällä, hameen, housujen ja shortsien kanssa. Tykkään Drizzlen yksinkertaisesta, konstailemattomasta ja ajattomasta tyylistä ja monikäyttöisyydestä. En ole vielä keksinyt tilannetta, johon se ei sopisi.
Neule on kivan napakka ja myötäilee sopivasti vartaloa. Silti se ei ole tiukka. Sitä voi pitää kiinni tai auki, sillä siinä on onneksi napit. Kaikissa neuletakeissani ei ole, ja napittomuus osoittautunut kyllä aika epäkäytännölliseksi ja rajoittavaksi ratkaisuksi.
Tämän neuleen helma ulottuu puolireiteen, joten vyötärö ei vilku ja takapuolikin pysyy lämpimänä. Kädet, tai vaikka nenäliinan, voi sujauttaa suuriin taskuihin. Itse en yleensä pidä käsiä taskussa, mutta nämä taskut vaan jotenkin houkuttelevat käsiä sisäänsä.
Alpakanvilla on pitkäkuituista, kestävää ja elastista. Pitkän kuidun ansiosta se ei nukkaa niin helposti kuin muut karvakuidut ja elastisuus puolestaan tuo joustoa neulokseen. Alpa ei venähdä helposti, mutta jos näin pääsee käymään, neuleen voi höyryttää muotoonsa silitysraudan höyryllä kevyellä lämmöllä.
Pehmenee ja paranee käytössä
Koetin aluksi säästellä Alpa-neulettani, kun se oli niin uusi, hieno ja laadukas. Virhe! Alpaa kannattaa nimenomaan käyttää ahkerasti, sillä alpakanvilla pehmenee käytön myötä. Aluksi neuletakki tuntui karhealta ja kutitti, mutta pistely väheni muutamassa viikossa, kun pidin neuletta ahkerasti puseron päällä.
Luin Alpan sivuilta, että pinta neulotaan tiukaksi, jotta neuleesta tulee pitkäikäinen. Valmistuksessa syntyneet jännitykset ja kierteet pehmenevät käytössä ja neule muotoutuu käyttäjälleen sopivaksi. Pikkuhiljaa neuleen pintaan muodostuu ohut “untuvakerros”, jolloin neuletta voi pitää myös suoraan iholla. Jos pehmenemistä ei malta odottaa, sitä voi jouduttaa höyryttämällä neuletta.
Luonnollista ja kestävää
Rakastan luonnollisia värejä ja materiaaleja ja huomaan mieltyväni koko ajan enemmän luonnonkuituihin, sekä vaatteissa että sisustuksessa. Valitsen esimerkiksi monet kodintekstiilit nykyään villaisena tai pellavaisena.
Ympäristö- ja terveyssyiden lisäksi valmistajan vastuullisuus painaa omassa vaakakupissani. Alpa hankkii langat alpakoiden kotimaasta Perusta vastuullisilta toimijoilta, jotka he ovat käyneet valitsemassa paikan päällä. Suomalaisten alpakkatilojen kapasiteetti ei riitä yrityksen tuotantomääriin.
Alpa valmistaa piponsa Suomessa ja neuleensa Liettuassa. Vaatteet neulotaan muotoon aina, kun se on mahdollista. Näin neule ei purkaudu saumoista, ja sen valmistuksessa syntyy vain vähän hukkaa. Tuotteet ovat ajattomia ja kestäviä ja niiden jälleenmyyntiarvo säilyy vuosienkin käytössä.
Itse alpakka on hellävarainen ympäristölle. Eläin ei syö kasveja juurineen eivätkä sen pehmeät tassut eivät aiheuta eroosiota. Alpakat elävät Perussa puolivilleinä ja laumat kootaan yhteen keritsemistä varten.
Voi korjata ja kierrättää
Ilokseni ja innostuksekseni huomasin, että Alpa tarjoaa tuotteilleen korjauspalvelua. Neuleen voi nakata postiin ja lähettää tarvittaessa korjattavaksi. Aivan loistavaa! Neuleen käyttöikä pitenee, mikä puolestaan säästää ympäristöä ja rahaa.
Toinen upea palvelulisä on Alpa 2nd Hand -konsepti: Alpa ottaa omia tuotteitaan takaisin lahjakorttihyvitystä vastaan, jos joku haluaa neuleensa palauttaa, huoltaa, korjaa ja pesee tuotteet ja laittaa myyntiin second handinä verkkokauppaansa ja kivijalkaliikkeeseensä.
Entäs se pesu?
Ainoa asia, mikä minua alpakkaneuleessa mietityttää, on sen pesu. Vaatteiden käsinpesu ei ole lempparihommiani ja koneeseen tuskin uskallan neuletta tuupata.
Onneksi alpakka ei kerää itseensä tuoksuja, eikä sitä tarvitse pestä niin usein kuin muista materiaaleista tehtyjä vaatteita. Luonnonkuitu hylkii likaa, ja neuleen kanssa voi kuulemma huoletta istahtaa vaikka nurmikolle ilman, että takamus värjäytyy vihreäksi. Tätä en ole kokeillut, mutta jos alpakanvillan likaa hylkivä ominaisuus on vähintään samaa luokkaa kuin meidän keittiön villamatossa, niin uskon tuon ihan täysin.
Alpalta kerrottiin, että tuuletus riittää useimmiten puhdistukseksi, ja pesua kannattaa välttää. Jos tulee tahroja, ne kannattaa puhdistaa paikallisesti esimerkiksi kostealla liinalla.
Jos paikallispesu ei riitä, neule on suositeltavaa pestä käsin viileässä vedessä. Konepesua ei suositella siksi, että eri pesukoneiden villapesuohjelmat ovat erilaisia ja osassa koneista esimerkiksi lämpötila voi olla liian korkea. Omalla vastuulla villapesuohjelmaa voi toki kokeilla. Ehkä kokeilen joskus, sillä meidän pesukoneessa pitäisi olla hyvin hellävarainen villanpesuohjelma ja lämpötilankin voi säätää tarpeeksi matalaksi.
Kesää on vielä jäljellä, näin uskon, vaikka iltaisin on ollut jo melkoisen viileää ja lämpimälle neuletakille on tarvetta. Oikeastaan on ihan kivaakin, kun vuodenaika taas kohta vaihtuu. Varsinkin alkusyksy on jotenkin lempeää ja rauhoittavaa aikaa ja ulkona on kiva kuljeskella nuuhkimassa syksyn tuoksua. Juuri nyt tykkään kerätä heiniä kotiin, sillä niistä saa kivoja kimppuja maljakoihin.
Kuvat: Lassi Luukkonen
Olen iloinen, jos jaat postauksen ystävillesi tai muille aiheesta kiinnostuneille. Kiitos!
